Kirpputori- ja divarilöytöjen esittely on jäänyt harmillisesti väliin, vaikka on kovasti ollut tarkoitus tehdä sitä jo pitkään. Olen kohtalaisen aktiivinen kiertelijä ja harvemmin sitä tyhjin käsin ainakaan tietyistä kirppareista poistuu. Tarkoitus olisi nyt alkaa järjestelmällisesti päivittämään löytöjä tänne, jos ne aihepiiriin jollain tapaa kuuluvat. Teen myös listauksen Lahden kirpputoreista ja divareista, kuvausten ja tuomioiden kera. Kirppareista ei meinaa saada mistään kunnolla tietoa ja koitan tehdä edes oman osani asialle.
Seuraavat löydöt ovat Vaihtarista (Hämeenkatu 16, Lahti).
Salainen kostaja (1987). Keltakantinen Esselte-julkaisu sitä itseään.
21 Jump Street 2 - Iskurykmä (1988). "Se on lyönyt laudalta jopa elokuvan Miami Vice". Ottaen huomioon, että kumpikin on tv-sarja, se on aika mielenkiintoinen mainoslause tästä iskurykmästä.
Hissi (elokuva 1983, kasetti 1994). "Luojan tähden, mene portaita..." Hollantilaiselokuva, johon olen törmännyt viimeisen kymmenen vuoden aikana jo useasti eri yhteyksissä ja etsinyt yhtä pitkän ajan.
Irma Vep (1996). No aika se oli saada tämäkin vihdoin hyllyyn asti.
Luojan tähden - paetkaa! Vanha kunnon Amityville Horror, jonka suomenkielinen nimi on käännetty jostain ihmeen syystä elokuvan myyntilauseesta. Omaxi-julkaisu pahvikotelossa. Itseasiassa pahvi oli siirretty isoon kanteen, mutta onneksi tuhoamatta pahvin päätyjä, joten aito pahvikuori oli hetkessä saatu ennalleen. Itse pahvi on toki kärsineen näköinen.
Ja mitä nämä mainiot videolöydökset kustansivat? 0 euroa. Pidin diilistä, viisi kasettia per asiakas. Kuulemma noin jouluun asti jaossa ja lisää ripotellaan.
Koska olisi töykeää ottaa ilmaista tavaraa tukematta hyvää aatetta, ostin kyllä neljä dvd-elokuvaa (Splice, The Ghost Writer, The Social Network, Lover), mutta eipä montaa euroa maksanut nuokaan. Ne eivät kuitenkaan kuuluu tänne, joten jatketaan todellisten löytöjen parissa:
Huippuelokuvien (etenkin tuo oikeanpuoleinen) sarjakuvisointia. Myöhemmin tulee sitten erillisiä otteita piirosjäljestä.
On tullut osteltua vanhoja Nintendo-lehtiä aina kun niitä inhimillisin hinnoin sattuu näkemään. Lahjoitin tosin joitain aikoja sitten silloisen kokoelman kummipojalleni ja numeroiden rauhallinen karttuminen on lähtenyt alusta.
Madit oli kohtalaisen kova sana jo ollessani alle lukukykyinen ja täten
Spy vs. Spyt tehosivat dialogittomuudellaan kovasti. Tässäpä
spessullinen pelkkää vakoilijainkahinaa. Seuraavassa taasen
Turtles-parodiaa, kuten näkyy.
Siinäpä ne tältä erää.
